Kansainvälinen standardointijärjestö (ISO) on julkaissut useita standardeja otsikossa ISO 527 muovit - bulkkimateriaalien, muovikalvojen ja -levyjen sekä lujitettujen komposiittien sekä täytettyjen ja täyttämättömien muovaus-, suulakepuristus- ja pitkien kuitujen vetolujuuksien määrittäminen. Maassamme TSE on julkaissut tämän standardisarjan samalla otsikolla seuraavasti:
- TS EN ISO 527-1 ... Osa 1: Yleiset periaatteet
- TS EN ISO 527-2 ... Osa 2: Muotti- ja suulakepuristusmuovien testivaatimukset
- TS EN ISO 527-3 ... Osa 3: Kalvojen ja arkkien testivaatimukset
- TS EN ISO 527-4 ... Osa 4: Isotrooppiset ja ortotrooppiset kuituvahvisteiset komposiitit
- TS EN ISO 527-5 ... Osa 5: Yhdensuuntaisen kuituvahvisteisen muovikomposiitin testivaatimukset
Tämä standardisarja kuvaa yleisiä periaatteita muovien ja muovikomposiittien vetolujuuksien, vetolujuuksien ja vetolujuuksien määrittämiseksi määritellyissä olosuhteissa ja erilaisilla testimenetelmillä erityyppisten materiaalien sopimiseksi. Näissä kokeissa määritetään koekappaleiden vetolujuus, vetolujuus ja murtolujuusominaisuudet.
Tämän standardin lisäksi seuraavia standardeja noudatetaan myös muovimateriaalien vetolujuus- ja murtumistesteissä:
- TS EN ISO 20753 muovit - koekappaleet)
- TS EN ISO 291 muovit - vakioilmaolosuhteet ilmastointiin ja testaukseen
- TS ISO 2602 Koetulosten tilastollinen tulkinta - Keskimääräinen laskenta - Luotettavuusväli
Muiden erilaisille venymisnopeuksille kuin muoveille alttiiden teollisuusmateriaalien mekaaniset ominaisuudet kiinnostavat insinöörejä suuresti. Ominaisuudet, kuten vetolujuus ja vetolujuus, testataan mekaanisissa ja tutkimuslaboratorioissa. Tarkan suunnittelun saamiseksi on erittäin tärkeää tehdä vetolujuustesti laajoilla vetosuhteilla ja lämpötila-alueilla.
Materiaalien mekaaninen käyttäytyminen vaihtelee huomattavasti dynaamisissa ja staattisissa kuormitusolosuhteissa. Yleensä lisääntynyt muodonmuutosnopeus johtaa suurempiin materiaalivoimiin. Lisäksi vetosuhteen kasvu lisää sekä vetolujuutta että vetolujuutta ja vetolujuutta.
Yleensä materiaalitestit suoritetaan materiaalien käyttäytymisen määrittämiseksi eri kuormituksissa. Erityisesti otetaan huomioon materiaaliin vaikuttavien voimien ja siitä johtuvien muodonmuutosten ja komponenttien huonontumista aiheuttavien rajajännitysten välinen suhde. Testituloksia käytetään materiaalien kehittämiseen, komponenttisuunnitteluun ja laadunvarmistukseen. Materiaalien joustavuus- ja plastisuusominaisuuksien määrittämiseksi suoritetaan testit, kuten vetolujuus, repeämä, puristus, taivutus ja vääntö. Näistä veto- ja leikkauskokeet ovat tärkeimmät testimenetelmät. Näiden testien aikana suhteellisen pieni, kasvava voima pitkittäissuunnassa kohdistuu tasaisesti poikkileikkaukseltaan standardinäytteeseen. Näytteessä vallitsee yksiakselinen jännitystila, kunnes supistuminen alkaa.
Luonnollisin testi materiaalin mekaanisista ominaisuuksista on vetokoe. Kuorman kasvaessa vähitellen materiaalin akselin taipuma kasvaa. Lopuksi koenäyte rikkoutuu ja jaetaan usein kahteen tai useampaan osaan. Materiaaliin kohdistuvan voiman ja materiaalin murtumispisteen väliseen suhteeseen vaikuttaa materiaalin rakenne.
Pitkälle kehitetyille laboratorioille tehdyissä metallimateriaalien vetolujuustesteissä otetaan huomioon seuraava standardi: TS EN ISO 204 Metalliset materiaalit - Yksiakselisen virumisen testi stressillä - Testimenetelmä.
EUROLAB tarjoaa myös vetolujuuden ja vetolujuuden testauspalveluita monenlaisille laboratoriopalveluille. Näiden testien ansiosta yritykset saavat tehokkaampia, korkean suorituskyvyn ja laadun testauspalveluita ja tarjoavat turvallisen, nopean ja jatkuvan palvelun asiakkailleen.
Laboratoriopalvelujen piiriin kuuluvien vetolujuuden ja vetolujuuden testauspalvelujen lisäksi EUROLAB tarjoaa myös muita testauspalveluita.